Jussi Salonen, Asiantuntija
Advisory, Internal Audit Services
Ollessani työmatkalla Venäjällä, torstai iltapäivällä sain tekstiviestin esimieheltäni. Hän tiedusteli olisinko halukas lähtemään Etelä-Afrikkaan puoleksi vuodeksi. Asiaa hetken mietittyäni ja sen enempää myöskään koko asiasta tietämättä vastasin että: ”voishan sitä harkita”. Maanantaina töihin tullessani asia olikin jo edennyt huimin askelin ja sain tietää että asiakkaamme oli väliaikaisen controllerin tarpeessa Etelä-Afrikan yksikössään. Siinä sitten maanantaina asioiden nopean etenemisen johdosta hieman hölmistyneenä totesin että: ”voishan sitä lähteä”. Kolme viikkoa myöhemmin istuinkin jo koneessa matkalla kohti Durbania ja puolen vuoden mittainen työkomennus oli alkamassa.
Nyt olen ollut maassa parisen kuukautta ja työn lisäksi on paljon uutta ja ihmeellistä tullut nähtyä. Pari asiaa mitä päälimmäisinä kokemuksina tulee mieleen: Lähes elefantin alle jääneenä voin kertoa, että luonnossa ne näyttävät huomattavasti suuremmilta kuin televisiossa. Talvisääksi jatkuva 20C tai enemmän on huomattavan siedettävä ilmasto ja ilman autoa täällä ei pääse mihinkään. Aivan paikallisen kotini vieressä on myös eteläisen pallonpuoliskon suurin ostoskeskus, joten kyllä täällä tekemistä riittää vapaa-aikanakin. Tämän todettuani voinkin siirtyä asiaan, eli työpäivään.
Aamulla muutaman torkkupainalluksen ja nopeiden aamutoimien jälkeen on aika suunnata kohti työmaata. Ajomatka kestää ruuhkista riippuen 15-25 minuuttia, minkä jälkeen saavun asiakkaamme Durbanin toimipisteelle, joka sijaitsee country club -tyylisellä alueella aivan golfkentän vieressä. Pari apinaa tervehti minua toimiston pihalla kun saavuin työmaalle. Kaverit ovatkin täällä vakiovieraita.
Heti työpisteelle saavuttuani alkaa valmistautuminen kuukausiraportointiin. Täällä talousosaston kiireisin aika on aina kuun vaihde, jolloin edellinen kuu pitää saada suljettua ja raportoitua. Tämä kuitenkin pätee myös varmasti muualla kuin Afrikassa. Minulla kovin puristus alkaa vasta päivää tai kahta myöhemmin kun talousosastolla saadaan kirjaukset tehtyä ja kaikki on valmista konserniraportointia varten. Tässä vaihessa tarkistan, että kaikki on kunnossa ja käyn läpi muutamia raportteja paikallisesta kirjanpitojärjestelmästä.
Puolilta päivin olikin sitten sovittu tapaaminen konsultin kanssa koskien erästä Etelä-Afrikan valtion aloittamaa ohjelmaa. Ohjelmassa pyritään tasoittamaan Apartheidin aiheuttamaa tasoeroa väestöryhmien välillä antamalla mahdollisuuksia ja etuuksia aiemmin heikossa asemassa olleille väestöryhmille. Ihan tuttua asiaa tämä ei luonnollisesti minulle ollut, mutta nuorihan oppii vielä. Palaverin tuloksena päätämme, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Osa näistä toimenpiteistä tulee minun vastuulleni, joten selvitettäävää riittää pieneksi aikaa eteenpäin.
Tapaamisen jälkeen tutustun hieman tarkemmin konsulttimme laatimaan raporttiin ja mietin, miten lähtisin toteuttamaan omaa osuuttani suunnitelmassa. Tiedustelen myös, miten kuun lopun kirjaukset edistyvät ja onko kaikki mennyt hyvin sillä puolella. Vastauksiin tyytyväisenä siirryinkin jo pakkailemaan kamoja kasaan ja laittamaan konetta lepotilaan.
Työpäivän päätteeksi ilmoittaudun vielä syyskuussa alkavalle sukelluskurssille johon kuuluu teoriaopetusta, allassukelluksia sekä 2 sukellusta Durbanin eteläpuolella sijaitsevalla Aliwal Shoalilla (koralliriutta, jossa on paljon haita). Siinä sekin perjantai vierähti ja on aika suunnata viikonlopun viettoon kohti uusia Afrikka-kokemuksia.
Illalla tulee vielä pistäydyttyä paikalliseen pihviravintolaan. Herkulliset alkuruoat ja sisäfilepihvin juomineen nautin kohtuulliseen 12 euron hintaan, jonka jälkeen onkin sitten jo aika siirtyä iltatoimien pariin. Seuraavana aamuna oli aikainen herätys. Se on kuitenkin lomapäivä, joten siitä voin kirjoitella sitten lomablogissa. Terveiset Etelä-Afrikasta kaikille työblogin lukijoille!